Ei herkille

Noniin, nyt on sitten semmonen viikonloppu takana että huhhuh.

Kaikki alkoi lauantaista, jolloin olimme sopineet edellisviikon porukan kanssa menevämme Brooklyniin seksimessuille. Tarkoitus oli käydä siellä, sen jälkeen käydä Long Islandilla vähän kokeilemassa surffaamista, ja myöhemmälle illalle olin sopinut treffit.


No, kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Annan kuvien puhua.

Seksimessut olivat Brooklynissä, East Riverin toisella puolella. Kävimme messujen jälkeen yksillä kelluvalla terassilla, ja sain sieltä nättiä maisemakuvaa Manhattanista.






Itse messut olivat aika perus messusettiä. Ständejä, myyjiä, pelejä, tuotteita. Muutama camgirl ja jotain hassuja esityksiä. Ihan mielenkiintoista oli kyllä.

Fantasiakyrpiä. Näitä sai käsittääkseni tilaustyönä. Yksi Chewbaccan molo, kiitos!

Tälle värinäsatulalle kun istui sai vilkkuvat pupukorvat. Moni istuja sai jotakin muutakin.

Tällaset siis. Ja ei, en todellakaan istunut tuolle vehkeelle, vaikka mieli teki. Firman omistaja antoi nämä.

Seksimessut saivat nälän kurnimaan, joten viisihenkinen joukkomme päätti suunnata syömään. Matkalla kuitenkin havaitsimme mielenkiintoisen vaatekaupan, jossa pistäydyimme. Ostin kauluspaidan ja sain naurettavan halvalla Members Only nahkatakin.

Tämmönen kauppa.

Löyty vaikka ja mitä mutta koska nälkä oli kova emme viipyneet kauhean pitkään.

Vaatekaupasta menimme syömään josta jatkoimme autolla matkaa. Minut tiputettiin keskustan liepeille mistä kaverit jatkoivat matkaansa johonkin bileisiin. Niin, ja tässä vaiheessa lienee hyvä hetki esitellä keistä "meistä" puhun. Minun lisäkseni porukassa oli Kiran, Stephen, Ismael ja... en muista sen yhden tyypin nimeä, hänen ollessaan meidän seurassamme niin vähän aikaa.

Anyway, jäin siis keskustaan koska tarkoitus oli käydä pikatreffeillä. Paikka ja aika oli sovittu. Deittini kuitenkin muutteli jatkuvasti tapaamispaikkaa, koska tämä oli jollakin porukalla liikenteessä, eivätkä he päässeet yhteisymmärrykseen paikasta. Jossain vaiheessa sanoin että fuck it, peruin treffit viime hetkellä niin kuin kunnon mulkun kuuluu ja päätin lähteä bileisiin, minne kaverinikin olivat menneet.

Times Square on magee yöllä. Valoja ja liikennettä oli kiva katella kun turhautuneena odotin deittiäni tai viestiä, että paikka on taas muuttunut.

Bileistä ei ikävä kyllä ole kuvia. Pari videota kyllä, mutta en jaksa niitä tänne ladata. Ne olivat siis Harlemissa, jossakin opiskelijatalossa. Kävin matkalla ostamassa pullon brandya ja painelin sisälle. Meinasin ehkä saada turpaani matkalla, en ole itsekään ihan varma oliko se lähellä vai ei. Harlem on seutuna huonomaineisempi kuin mitä se oikeasti on, mutta ei se nyt ihan ylimmänkään luokan paikka ole.

Bileet menivät kuitenkin hyvin. Puoli pulloa brandya juotuna aamuyöstä menimme lopulta Ismaelin luokse yöksi.

Aamulla ajattelin, että tästä mennäänkin pian kotiin, mutta syödä voitaisiin ensin. Joku ehdottikin brunssia, mikä oli loistava ajatus. Ainut pikku homma mitä en osannut odottaa on että New Yorkilaiset ovat ahkeria päiväkännääjiä, ja sunnuntaibrunssiin kuulemma kuuluu ottaa Mimosaa  sadan unssin - eli 3 litran - tornillisen verran (kuoharia ja appelsiinimehua). Sanomattakin selvää, että olimme pian taas aika jurrissa, ja keskellä päivää. Mutta tämä kai on tapana (tai sitten olen ajautunut epämääräiseen seuraan). Stephen paineli brunssin jälkeen pelaamaan golfia tai tennistä tai mitä lie, se vaikutti vähän epävarmalta, kun taas minä, Kiran ja Ismael jatkoimme matkaa Ismaelin luokse. Ajatus oli että haen tavarani ja painelen kotiin.

Noh, kadulla sattui sitten olemaan jokin lapsille tarkoitettu tapahtuma, jossa sai ottaa kasvomaalauksen. Siis lapsille. Eli totta kai me menimme maalattavaksi.

Olin selvästi porukan tylsin. Ja väsynein.

 Myöhemmin muut keksivät lähteä katsomaan drag-showta keskustaan, ja minä päätin että nyt on sopiva aika mennä kotiin. Olihan kello jo varmaan kuusi illalla. Ja Betsy raukka on varmaan huolissaan kun minusta ei ole kuulunut mitään koko päivänä.

Vaikka väsytti helvetisti, muut saivat ylipuhuttua minut lähtemään mukaan show'hun. Käydään juomassa yhet ja katotaan sit. Selvä.


Okei. Äiti, isä. Teidän ei tarvitse jatkaa tästä eteenpäin. Samoin mummi.


Drag show'ssa saimme hyvät paikat läheltä lavaa. "You're in the hot seat" Ismael kertoi, tarkoittaen että joutuisin osalliseksi esitykseen. "It's ok." sanoin syvällä kokemuksen rintaäänellä. Vastahan vuoden alussa olin drag show'ssa Johannan kolmekymppisillä ja sielläkin esiintyjä käveli ohitseni. No hätä.

Nähä hemaisevat neitokaiset olivat illan hostimme.

Äkkiähän show huipentui leikkimieliseen kilpailuun, johon valittiin kaksi miestä ja kaksi naista yleisöstä. Kaksi heistä olivat Kiran ja minä, kiitos Ismaelin viuhtomisen. No eihän siinä, skabataan vaan. Muut osallistujat olivat kaksi brittiä.

Ei saatana, ei tässä näin pitänyt käydä.

Kilpailu oli music chairin muunneltu versio, missä musiikin loppuessa tuoliin istumisen sijaan napattiin shotti jakkaralta. Nopeimmat kaksi saivat shotit, muut riisuivat vaatekappaleen. Varmaan ihan tarpeetonta sanoa kuka ei kertaakaan saanut shottia napattua. Ei muuta kun paitaa pois.

Jurrissa ja puoli-ilkoisillaan.

 Peli onneksi päättyi aika pian tämän jälkeen. Mutta ei siinä vielä kaikki, ehei! Voittajat, jotka jollakin ilveellä olimme minä ja haalarimies, pääsimme finaaliin. Ai jumalauta. Pelkäsin pahinta, ja niinhän siinä kävi että meidät laitettiin strippaamaan lavalla musiikin tahtiin. Paita pois, kengät pois, housut pois... Joku laittaa dollareita kalsareihin.

Mikä pahinta, koko farssista saatiin syntistä kuva- ja videomateriaalia talteen enemmän kuin tarpeeksi. Ja en helvetti todellakaan laita tänne mitään siitä! Itse tapahtuma ei ollut edes niin paha, mutta kun sitä katsoo tallenteelta niin vatsaa kiertää. Joka tapauksessa, touhu päättyi kun haalarimies meni niin pitkälle että otti kalsarinsakin pois, mikä on ihan vitun laitonta jenkeissä.

Drag show'n jälkeen kävimme läpällä selvännäkijän luona joka luki kätösistämme yhtä sun toista hassua. Tässä välissä on hyvä mainita, että emme todellakaan googlannut "selvännäkijä nyc" vaan liike sattui olemaan viereisissä tiloissa drag-baarista. Semmonen mesta tää on, että joka paikassa on kaikkea. Anyway, ennustajan on täytynyt olla todella hyvä lukemaan ihmisiä tai sitten ihan oikea velho, kun jokaisen ennustus tuntui räätälöidyltä ko. henkilölle ja kolahti edes jollakin tapaa. Itsestäni sanottiin, että kaksi kaveriani puhuu paskaa musta selkäni takana (paljastakaa ittenne prkl!) joista toinen tunnustaa koko touhun. Jotain puhuttiin työurasta ja siitä että sielunkumppanini nimi alkaa L-kirjaimella. Oli ihan hauska kokemus.

En koskaan päässyt kotiin. Eilen heräsin Yonkersista, kauempana keskustaa mitä olin ennen käynyt, ja painelin töihin. Iltapäivällä kun tulin kotiin Betsy sanoi puolivitsillä kuvitelleensa että minut on kidnapattu. Pyysi äidin puhelinnumeroa jos joskus teen katoamistempun uudestaan ilmoittamatta. Herttainen nainen.

Ei sen kummempia tällä kertaa.